Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirjat ovat saatavilla yliopiston ylläpitämässä avoimessa Aaltodoc-julkaisuarkistossa.
Väitös arkkitehtuuri-, maisema- ja kaupunkitutkimuksen alalta, arkkitehti Stefan Ahlman
Kaksi toisiaan tukevaa laatukäsitettä – arkkitehtonisen laadun ja elämänlaadun välinen yhteys ikäihmisten asumisessa. Väitös Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta, arkkitehtuurin laitokselta.
Väitöskirjan nimi: Två kvalitetsbegrepp: som ler och långhalm? Arkitektonisk kvalitet gentemot faktorer för förbättrad livskvalitet inom äldreboende
³Õä¾±³Ù³Ù±ð±ô¾±Âáä: Stefan Ahlman
³Õ²¹²õ³Ù²¹±¹Ã¤¾±³Ù³ÙäÂáä: Dosentti Magnus Rönn, Kulturlandskapet, Ruotsi
Kustos: Professori Pirjo Sanaksenaho, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Voidaanko osoittaa, että arkkitehti luo lisäarvoa hyvällä suunnittelulla, joka osaltaan parantaa elämänlaatua? Kysymys on perustavanlaatuinen sille, joka muovaa fyysistä ympäristöämme. Arkkitehtonisen laadun ja elämänlaadun välinen yhteys nähdään itsestään selvänä osana ammatin harjoittamista, eräänlaisena arkkitehdin olemassaolon oikeutuksena.
Väitöstutkimus pureutuu kahteen laatukäsitteeseen ja pyrkii löytämään yhteisiä nimittäjiä, joilla voidaan osoittaa niiden välisen yhteyden olevan todellinen ja todennettavissa. Tutkimus on rajattu erityisesti ikäihmisten asumispalveluiden arkkitehtisuunnitteluun, ja tutkimusaineisto koostuu yhteensä kymmenestä Ruotsissa ja Suomessa järjestetystä arkkitehtuurikilpailusta.
Mitä arkkitehtoninen laatu on ja mitä on elämänlaatu? Tutkimuksen tavoitteena on ensin määritellä arkkitehtoninen laatu ja sitten verrata määritelmää elämänlaadun ominaispiirteisiin. Nämä ominaispiirteet on kuvattu Tukholman Karoliinisessa Instituutissa tehdyssä hoitotieteen tutkimuksessa.
Arkkitehtoninen laatu nähdään kirjallisuudessa usein pohjimmiltaan kiistanalaisena käsitteenä. Tämän tutkimuksen analyysien perusteella arkkitehtonisen laadun voidaan osoittaa koostuvan neljästä osaamisalueesta: taiteellisuus, ammattimaisuus, ymmärrys ja läsnäolo. Tutkimusasetelman rajoitukset huomioon ottaen voidaan yhteenvetona todeta, että arkkitehtoninen laatu tukee paremman elämänlaadun edellytyksiä toiminnallisuuden ja hyvinvoinnin osalta. Tuloksista käy selvästi ilmi, että arkkitehtoninen laatu on verrannollinen niihin fyysisen ympäristön tekijöihin, jotka parantavat elämänlaatua. Klassisen kolmijaon mukaan arkkitehtonista laatua määrittävät käyttökelpoisuus (utilitas), pysyvyys (firmitas) ja kauneus (venustas), jotka tämän tutkimuksen perusteella voidaan tiivistää sanoihin kaunis, käyttökelpoinen ja perusteltu. Arkkitehtuuri palvelee käyttäjiään ja kulttuuriaan. Arkkitehtuuri on ajatonta, mutta samalla omalle ajalleen tyypillistä. Arkkitehtuurin olennaispiirteisiin kuuluvat eettisyys ja vastuullisuus.
Väitöstutkimuksesta saatava hyöty on kahtalainen. Yhtäältä se antaa työkalun profession ja koulutuksen kehittämiseksi entistä konkreettisempaan suuntaan. Toisaalta se vahvistaa kahden tieteenalan, arkkitehtuurin ja hoitotieteen, välisen yhteistyön merkitystä elämänlaadun parantamiseksi laadukkaiden asuinympäristöjen kautta.
Avainsanat: arkkitehtoninen laatu, osaaminen, elämänlaatu, relaatio, arkkitehti, suunnittelu, arkkitehtitoiminta, arkkitehtuurikilpailu, Suomi ja Ruotsi, ikäihmisten asuminen
Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä):
Yhteystiedot:
Stefan Ahlman
+358-400-443807
steffi@stefanahlman.fi
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöskirjat
Zoom pikaopas