É«É«À²

Miksi julkaista tutkimusdata?

Tutkimusdatan julkaisemiseen liittyy monia hyötyjä, mutta voi olla haastavaa hahmottaa, miten löytää oikea tasapaino avoimuuden ja vastuullisen datanhallinnan välillä. Myös prosessi voi tuntua epäselvältä ja työläältä. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa – alta löydät keskeisimmät syyt siihen, miksi aineiston avaaminen on hyödyllistä:

• Toimii tieteellisenä meriittinä tutkijalle
• Lisää tutkimuksen näkyvyyttä sekä viittausmääriä
• Lisää tutkimuksen läpinäkyvyyttä, toistettavuutta ja luotettavuutta
• Säästää tutkijoiden aikaa antamalla mahdollisuuden hyödyntää jo kerättyä dataa
• Lisää monitieteistä yhteistyötä - avoin data mahdollistaa eri tieteenalojen aineistojen yhdistelyn ja luo uusia yhteistyömahdollisuuksia
• Täyttää monien rahoittajien vaatimukset ja lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta
   

Askel I. Valmistele tutkimusdatasi julkaisua varten

Mitä dataa kannattaa julkaista

• Tutkimuksen toistamisen mahdollistava data
• Kaikki data, jolla on pitkäaikaista arvoa ja on mahdollisesti hyödyllistä tiedeyhteisölle 

Esimerkkejä julkaistavasta aineistosta

• Kokeisiin liittyvää mittausaineistoa (sekä raakadataa että prosessoitua dataa)
• Anonymisoitu haastattelu- tai kyselytutkimusdata
• Ohjelmistoja, tutkimusprotokollia ja menetelmiä, lisätietoa Ohjelmisto tutkimuksen tuotoksena 

Ennen kuin julkaiset tutkimusaineistosi, varmista että ne eivät ole lakisääteisten rajoitusten, kuten yksityisyyden suojan, alaisia. Epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä researchdata@aalto.fi. Tutkimusdatan avaamiseen liittyy mahdollisia rajoituksia, jos tutkimukseesi sisältyy: 

• Henkilötietoja tai arkaluonteisia tietoja, joita ei voida anonymisoida, lisätietoja Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa
• Tutkimustuloksia, joiden kaupallinen tai teollinen hyödyntäminen on mahdollista, lisätietoa Avoimuuden ja innovoinnin yhdistäminen
• Tutkimusdataasi liittyy kaksikäyttötuotteen vienti, ja siksi se saattaa vaatia viranomaisilta luvan, lisätietoja Publishing and export controls

Tutkittavien informointi

Muista myös informoida tutkittavia, kun olet aikeissa julkaista ja arkistoida ihmisiltä kerättävää tutkimusdataa. Jatkokäytöstä on aina informoitava tutkittavia. Esimerkiksi Tietoarkistolla on kattavat ohjeet jatkokäytöstä informointiin:

Tutkimusdatan dokumentointi

Jotta data-aineistosi olisi tarpeeksi ymmärrettävää uudelleenkäyttöä varten, kirjoita siitä hyvä kuvaus data-arkistoon. 

• Tutkimusdatan dokumentointi, kansioiden organisointi ja data-arkistojen metadata

Askel II. Julkaise tutkimusdatasi 

Suosittelemme julkaisemaan datasi tieteellisissä dataa julkaisevissa lehdissä tai luotettavissa tieteenalakohtaisissa arkistoissa, jos sellaisia ​​on saatavilla. Muissa tapauksissa suosittelemme Zenodoa. 

Sopivan arkiston valinta

Valitessasi sopivaa data-arkistoa, kiinnitä huomioita ainakin seuraaviin asioihin:

• Saat arkistosta aineistollesi pitkäaikaistunnisteen (esim. DOI, URN). Tämä parantaa datan löydettävyyttä ja mahdollistaa sen siteeraamisen.
• Arkistolla on sertifikaatti, joka osoittaa toiminnan luotettavuutta (esim. CoreTrustSeal, ISO 16363 -standardi).
• Arkisto käyttää laajasti tunnettua metadatastandardia ja julkaisee koneluettavan metadatan.
• Arkisto antaa sinun valita, millä käyttöehdoilla ja lisensseillä aineistosi on jatkokäytettävissä (esim. avoin, embargo tai rajattu käyttö).

Tässä tarkempi luettelo eri vaihtoehdoista:

Tieteellistä dataa julkaisevat lehdet 

• Tieteellistä dataa julkaisevat lehdet kuvaavat tutkimusaineistoja sen sijaan, että esitettäisiin niihin perustuvia analyyseja ja havaintoja. Tieteellistä dataa julkaisevat lehdet voivat olla hyvä vaihtoehto, jos sinulla on tutkimusdataa, jolla on pitkäaikaista arvoa. Monitieteisiä tieteellisiä dataa julkaisevia lehtiä ovat Data in Brief ja Scientific Data. Tieteenalakohtaisia ​​tieteellistä dataa julkaisevia lehtiä ovat Chemical Data Collections, Geoscience Data Journal ja Journal of Chemical & Engineering Data. 

Tieteenalakohtaiset data-arkistot 

Suosittelemme julkaisemaan tutkimusdatan tieteenalakohtaisissa, tutkimusyhteisön tunnustamissa datarepositorioissa. Sopivaa repositoriota voit etsiä alla listatuista palveluista:

• Open Research Europen lehden hyväksymistä data-arkistoista
• Scientific Datan lehden suosittelemista data-arkistoista
• Open Access Directoryn data-arkistoista
• European Research Councilin (ERC) ohjeiden mukainen luotettavista datarepositorioista 
• Hae data-arkistoja palveluista tai  

Monitieteiset data-arkistot 

Monitieteiset data-arkistot eivät rajoitu mihinkään tieteenalaan, vaan ne julkaisevat usean eri alan tutkimusdataa. Suosittelemme Zenodoa yleiskäyttöiseksi data-arkistoksi. Alla on kolmen monitieteisen data-arkiston palvelukuvaukset:

• Zenodo
• B2SHARE
• Fairdata-palvelut 

Alla myös ohje, miten aineiston voi ladata Zenodoon:

Aineiston lisensointi

Kun lataat tutkimusdatasi arkistoon, datalle tulee valita käyttöehto (esim. avoin, embargo tai rajattu käyttö) ja lisenssi (esim. CC BY tai CC0), jotka määrittävät aineiston saatavuuden ja jatkokäytön ehdot. Arkistot tarjoavat tähän erilaisia vaihtoehtoja. Creative Commons -lisenssit ovat yleisesti käytettyjä vakiolisenssejä, joiden avulla määritetään aineiston jatkokäytön ehdot. 

• Lue lisää . 
• Tietoa datan kaupallistamisesta löytyy täältä: Avoimuuden ja innovoinnin yhdistäminen. 

Askel III. Tutkimusdatan näkyvyyden ja löydettävyyden parantaminen

Paras tapa lisätä data-aineistosi näkyvyyttä ja löydettävyyttä on noudattaa FAIR-periaatteita (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable).  

1. Varmista, että datallesi myönnetään pysyvä tunniste (DOI, URN), joka tekee datasta linkitettävän ja viitattavan.
2. Kuvaile tutkimusdatasi huolella, jotta data on ymmärrettävää ja käytettävää myös jatkokäyttäjän näkökulmasta. Hyödynnä rakenteisia ja koneluettavia metadatastandardeja.
3. Sisällytä mahdollisuuksien mukaan artikkeliisi Data Availability Statement (DAS), jossa kerrot mihin datasi on tallennettu ja millä ehdoin se on saatavissa jatkokäyttöä varten.
4. Viittaa tutkimusdataan! Myös dataan tulee viitata hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Huomioi, että jos tutkimus on vielä kesken, voit kuitenkin tallentaa datan arkistoon embargolla ja rajoittaa avoimen pääsyn vain aineiston kuvailutietoihin. Näin saat datalle pysyvän tunnisteen ja voit viitata myös julkaisemattomaan dataan artikkelissasi.

Muistilista tutkimusdatan avaamiseen

1. Aloita datan avaamisen suunnittelu hyvissä ajoin aineistonhallintasuunnitelmasta lähtien. Mikäli keräät tutkimusdatasi ihmisiltä, muista informoida tutkittavia.
2. Kuvaile tutkimusdatasi huolellisesti ja monipuolisesti. Hyödynnä yleisesti käytettyjä metadatastandardeja.
3. Varmista, että lakisääteiset tai eettiset rajoitukset eivät estä tutkimusdatan julkaisua.
4. Suosi luotettavia ja alallasi yleisesti käytettyjä datarepositorioita. Huomioi, että saat datallesi pysyvän tunnisteen.
5. Valitse tutkimusdatallesi käyttöehto tai lisenssi, jotka määrittävät datan saatavuuden ja jatkokäytön ehdot.
6. Julkaise aineisto ja viittaa siihen tutkimusartikkeleissasi!

Kun olet julkaissut aineistosi, lähetä linkki tai aineiston tunniste osoitteeseen researchdata@aalto.fi. Aineistosi kirjataan puolestasi Aalto Current Research Information System (ACRIS) -järjestelmään.

researchdata@aalto.fi tarjoaa tukea tutkimusdatan julkaisuun liittyen.