É«É«À²

Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (5 §).

Sähkötekniikan korkeakoulun kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet perustuvat Aalto-yliopiston määrittelemiin tekniikan kandidaatintutkinnon osaamistavoitteisiin. Tutkinnon osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

Pää- ja sivuaine

Tekniikan kandidaatin tutkinnon perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla. Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknillistieteellinen identiteetti. Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine ja valinnaisia opintokokonaisuuksia niin, että tutkinnossa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistyminen. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteelliseen tutkimukseen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan pääaineen alan ammatillista kehitystä ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä, lainalaisuuksia, malleja ja menetelmiä ja osaa soveltaa näitä käytännössä.

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija on saanut valmiuksia teknillistieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapojen perusteisiin. Suoritettuaan kandidaatintutkinnon opiskelija saa laajan perusteiden tuntemuksen sähkötekniikan kandidaattiohjelman aloilla. Opiskelija ymmärtää omaan alaansa liittyviä perusteorioita ja -käsitteitä sekä osaa soveltaa niitä keskeisissä omaan alaansa liittyvissä tutkimus- ja suunnittelutehtävissä. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden oman alansa tieteellisen tutkimukseen. Opiskelija osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä oman alansa tehtävissä.

Opiskelija tuntee oman alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy osallistumaan niissä tarvittaviin insinöörityön vaiheisiin. Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan yleisiä menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä. Hän kykenee arvioimaan insinöörityön tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.

Opiskelija tuntee oman pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi. Hän tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut osaa tarttua teknisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. Opiskelija tunnistaa tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hän tunnistaa alan eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää niiden merkityksen omassa työssään.

Opiskelutaidot ja perusta diplomi-insinöörin opintoihin

Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi soveltuvissa ohjelmissa Aalto-yliopistossa. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden hakeutua ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmiin muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintonsa niin, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon myös oman professionsa (diplomi-insinööri) sivuaineen alueelta. Opiskelu tekniikan kandidaatiksi luo pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

°Õ²âö±ð±ô䳾ä±¹²¹±ô³¾¾±³Ü»å±ð³Ù

Sähkötekniikan kandidaattiohjelman opinnoissa opiskelijalle kehittyy kieli- ja viestintätaitoja sekä muita työelämävalmiuksia koulun aloihin liittyvien opintojen yhteydessä. Opiskelija pystyy päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn. Opiskelija tietää tehokkaan ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteet ja osaa noudattaa niitä. Opiskelija osaa toimia aktiivisena oman alansa edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija soveltaa opinnoissaan ja työssään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan eri mahdollisuuksia. Opiskelija osaa viestiä selkeästi, suullisesti ja kirjallisesti, oman alansa asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opiskelija osaa vierasta kieltä toimiakseen omalla alallaan. Opiskelijalla on säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito.

Sähkötekniikan korkeakoulun kurssien kurssikoodit muodostuvat seuraavasti:

LYHENNE - KIRJAIN - NUMEROSARJA

Kurssikoodin eri osat määräytyvät seuraavasti:

Lyhenne

Kaikki kurssit alkavat lyhenteellä ELEC

Kirjain

A = kandidaattitason perusopinnot (ohjelman yhteiset perusopinnot)

C = kandidaattitason aineopinnot (pääaineen opinnot)

D = maisterintutkintoa täydentävät opinnot (sijoittuvat kandidaatti- ja maisteriopintojen väliin)

E = maisteriopinnot (kaikki maisteritason opinnot)

L = jatko-opinnot

Osa maisteritason kursseista voidaan hyväksyä lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon osaksi. Jatko-opintokelpoiset maisteritason kurssit on merkitty kurssin nimen perään tulevalla L-kirjaimella.

Kurssin nimen perässä oleva V-kirjain viittaa vaihtuvasisältöiseen opintoon, jossa kurssin sisältö voi vaihdella ja sen voi suorittaa useasti.

Numerosarja

Numerosarjan ensimmäinen numero osoittaa kurssin tuottaneen laitoksen:

0 = Korkeakoulun yhteiset opinnot

3 = Mikro- ja nanotekniikka

4 = Radiotieteen- ja tekniikan laitos

5 =  Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

7 = Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos

8 = Sähkötekniikan ja automaation laitos

Kolmesta viimeisestä numerosta päättää laitos.

Esimerkki

ELEC-C3031 kuvaa MNT-laitoksen tuottamaa kandidaatin tutkinnon aineopintokurssia, jolle laitos on antanut juoksevan numeron 031 .

Koodi: ELEC.A
Laajuus: 70 op
Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teknisissä tieteissä tarvittavat matemaattis-luonnontieteelliset sekä ohjelmoinnin ja tietotekniikan perustaidot. Hän tuntee kandidaattiohjelmansa alan perusteet (elektroniikka ja sähkötekniikka) sekä on saavuttanut tutkintosäännössä määritellyn kielitaidon. Opiskelija osaa myös käyttää yliopiston tietojärjestelmiä ja on tutustunut työelämän asettamiin vaatimuksiin.

Kurssit

^{* MS-A0003 suunnattu hakukohteille: automaatio- ja informaatioteknologia, bioinformaatioteknologia; MS-A0004 suunnattu hakukohteille: elektroniikka ja sähkötekniikka}

^{** MS-A0103 suunnattu hakukohteille: automaatio- ja informaatioteknologia, bioinformaatioteknologia; MS-A0104 suunnattu hakukohteille: elektroniikka ja sähkötekniikka}

^{*** MS-A0203 suunnattu hakukohteille: automaatio- ja informaatioteknologia, bioinformaatioteknologia; MS-A0204 suunnattu hakukohteille: elektroniikka ja sähkötekniikka}

^{**** kurssi ELEC-A4010 Sähköpaja AUT-, EST- ja IT-opiskelijoille, ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen BIO-opiskelijoille}

^{katso lisätiedot kohdasta tutkintoon kuuluvat kieliopinnot}

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 13 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.

Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 13 §:n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä.

Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen suorittamisesta saa Kielikeskuksen sivuilta.

Ainekoodi: ELEC3014
Laajuus: 60 op 
³Õ²¹²õ³Ù³Ü³Ü³ó±ð²Ô°ì¾±±ôö: Pekka Forsman

Huvudämne på svenska: Automations- och systemteknik
Major in English: Automation and Control Engineering

Automaatio- ja informaatioteknologian (AIT) hakukohteesta valitut opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko automaatio- ja systeemitekniikan (AUT) tai informaatioteknologian (IT). Valinta tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä HOPSin yhteydessä.

Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen perustavoitteena on luoda pohja systeemi-insinöörin ammattikuvalle, joka profiloituu teollisuuden ja tuotteiden automaatioon ja säätötekniikkaan, automaation tietotekniikkaan, signaalin- ja kuvankäsittelyyn sekä ihminen-kone-liitäntöihin. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on sovelluskohteiden moninaisuus ja järjestelmätekninen lähtökohta, joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista. Pääaine antaa laajan pohjan tulevaisuuden uusille ja kehittyville aloille kuten palvelurobotiikkaan, biotekniikansovelluksiin sekä hajautettuihin energiatekniikoihin. Tavoitteena on antaa kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka sisällä on mahdollisuus vaihtaa sovellusaluetta.

Opinnot perustuvat vahvaan teoreettiseen pohjaan matematiikassa ja luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja tietotekniikassa, elektroniikassa ja sähkötekniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden moninaisuutta ajatellen perusopinnoissa perehdytään myös muiden insinöörialojen perusteisiin. Automaatio- ja systeemitekniikan kannalta koneenrakennuksen ja kemian perusteet tukevat opiskelijan myöhempää monialaista suuntautumista automaation sovellutusten piirissä.

Opiskelijalla on myöhemmässä vaiheessa monipuoliset mahdollisuudet suuntautua automaatio- ja systeemitekniikan kentässä ja painottaa opintojaan haluamallaan tavalla. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän teoreettisia taitoja kehittäen. Opintoihin kuuluva pienryhmätyöskentely kehittää projektinhallintataitoja ja kykyä työskennellä ryhmän jäsenenä.

Myöhemmät opinnot ovat samoin suunnattavissa eri tavoin. Tieteellistä tutkimusta ajatellen pääaineeseen on pyritty sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia. Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen tutkimuksen pariin.

Kurssit

Ainekoodi: ELEC3016
Laajuus: 60 op
³Õ²¹²õ³Ù³Ü³Ü³ó±ð²Ô°ì¾±±ôö: Ari Koskelainen

Huvudämne på svenska: Bioinformationsteknologi
Major in English: Bioinformation Technology

Bioinformaatioteknologian kandidaattipääaine antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä perusteorioita ja -käsitteitä, joita tarvitaan biologisen informaation hankkimisessa ja käsittelyssä sekä lääketieteellisen tekniikan sovelluksissa. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee myöhemmin soveltamaan insinöörilähestymistapaa lääketieteellisiin ongelmiin ja biologisiin systeemeihin sekä toimimaan vaativissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknistieteellinen identiteetti. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alansa ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Kandidaatin opintojen aikana opiskelija parantaa omia työelämävalmiuksiaan. Hän kehittää sekä suullisia että kirjallisia kieli- ja viestintätaitojaan tavoitteena kyky viestiä selkeästi sekä insinöörialojen että lääketieteen asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opintojensa aikana opiskelija harjoittelee myös ryhmätyöskentelyä, oppii soveltamaan monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan eri mahdollisuuksia sekä harjaantuu päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn.

Valmistuttuaan opiskelija kykenee toimimaan monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Kurssit

Ainekoodi: ELEC3013
Laajuus: 60 op
³Õ²¹²õ³Ù³Ü³Ü³ó±ð²Ô°ì¾±±ôö: Jussi Ryynänen

Huvudämne på svenska: Elektronik och elektroteknik
Major in English: Electronics and Electrical Engineering

Suoritettuaan elektroniikan ja sähkötekniikan pääaineen tekniikan kandidaatintutkinnossa opiskelija tuntee perusteet elektroniikan ja sähkötekniikan alalta. Hän ymmärtää alaan liittyviä perusteorioita ja -käsitteitä. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee myöhemmin toimimaan alalla myös vaativissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknistieteellinen identiteetti. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan elektroniikan ja sähkötekniikan alan ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Elektroniikan ja sähkötekniikan kandidaatin opintojen aikana opiskelija parantaa omia työelämävalmiuksiaan. Hän kehittää sekä suullisia että kirjallisia kieli- ja viestintätaitojaan tavoitteena kyky viestiä selkeästi elektroniikan ja sähkötekniikan alojen asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opintojensa aikana opiskelija harjoittelee myös ryhmätyöskentelyä, oppii soveltamaan monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan eri mahdollisuuksia sekä harjaantuu päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn.

Valmistuttuaan opiskelija kykenee toimimaan elektroniikan ja sähkötekniikan alojen edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Kurssit

Ainekoodi: ELEC3015
Laajuus: 60 op
³Õ²¹²õ³Ù³Ü³Ü³ó±ð²Ô°ì¾±±ôö: Esa Ollila

Huvudämne på svenska: Informationsteknologi
Major in English: Information Technology

Nykyinen informaatioyhteiskuntamme pohjautuu tietoon sekä tiedon siirtoon ja käsittelyyn. Informaatioteknologian (IT) entistä keskeisempi osa-alue on langaton viestintä ja tärkein infrastruktuuri on internet ja sen lukuisat palvelut. Erona perinteiseen tietotekniikkaan informaatioteknologian pääaineessa korostuu tiedon siirto ja käsittely, mobiiliteknologiat sekä Internetin ymmärtäminen ja kehittäminen.

Suoritettuaan kandidaatintutkinnon opiskelija tuntee laajasti informaatioteknologian alan, ja ymmärtää sen perusteoriat ja–käsitteet, bittitasolta aina käyttäjäkeskeisiin kysymyksiin ja liiketoimintamalleihin. Valmistuvalla on hyvät valmiudet kehittää osaamistaan niin, että hän kykenee myöhemmin toimimaan alalla myös vaativissa tutkimus- ja suunnittelutehtävissä. IT-ala on merkittävä työllistäjä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Opinnoissa syntyy vahva teoreettinen pohja matematiikassa ja luonnontieteissä, joka yhdistyy tekniseen osaamiseen tietotekniikassa, langattomassa tietoliikenteessä ja tietoverkoissa. Opiskelussa painottuu kokeellinen työ käytännönläheisten ongelmien kautta, ja ne antavat valmiudet ymmärtää käyttäjäkeskeisyyttä ja Internet-pohjaisen palveluliikennetoiminnan potentiaalia.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä teknistieteellinen identiteetti. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan informaatioteknologian alan ammatillista kehitystä, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelijalle syntyy vahva osaaminen, jota voi syventää myöhemmässä vaiheessa monissa eri pääaineissa. Valmistuttuaan opiskelija kykenee toimimaan informaatiotekniikan alan edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Informaatioteknologian kandidaatin opintojen aikana opiskelija parantaa omia työelämävalmiuksiaan. Hän kehittää sekä suullisia että kirjallisia kieli- ja viestintätaitojaan tavoitteena kyky viestiä selkeästi informaatioteknologian alojen asiantuntijoille, sidosryhmille ja muulle yleisölle. Opintojensa aikana opiskelija harjoittelee myös ryhmätyöskentelyä, oppii soveltamaan monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia sekä harjaantuu järjestelmälliseen ja päämäärätietoiseen työskentelyyn.

Kurssit

Pääaineen pakolliset opinnot (35 op)

Pääaineen valinnaiset opinnot (25 op)

Valitse alla olevista kursseista viisi kurssia niin että pääaineen kokonaislaajuus 60 op täyttyy.

Sivuaine on pakollinen kandidaatin tutkinnossa, ja se voi olla joko Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen tai muiden Aallon koulutusalojen tarjoama tai toisessa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettu kokonaisuus.

Suositeltavia sivuaineita ovat sellaiset, jotka syventävät pääaineen antamia ammatillisia valmiuksia ja sellaiset, jotka käsittelevät pääaineen sovellutusaloja. Sivuaine kannattaa valita rohkeasti oman kiinnostuksen mukaan. Aalto-yliopiston eri koulut tarjoavat erillisiä sivuaineita ja jotkut ohjelmat myös pääaineitaan muiden ohjelmien opiskelijoille sivuaineiksi. Tutustu tarjontaan Aallon sivuaineoppaassa!

Opiskelusta ulkomailla ja muissa kotimaisissa yliopistoissa löydät lisätietoja kohdasta Muut opinnot.

Sivuaineen valinta voi vaikuttaa opiskelijan mahdollisuuksiin diplomi-insinöörin tutkinnossa. Sivuaineen opinnot tulee pääsääntöisesti aloittaa toisen opiskeluvuoden aikana, jotta sivuaine on mahdollista suorittaa tutkinnon suoritusaikana.

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa Aalto-yliopiston opetusohjelmassa olevia kursseja tai muissa korkeakouluissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla suoritettuja opintoja.

Vapaasti valittaviin opintoihin on mahdollista kandidaatin tutkinnossa sisällyttää esimerkiksi

• ELEC-A4020 Työssäoppiminen 5 op
• kieliopintoja: tutustu kieliopintoihin Kielikeskuksen sivuilla
• University Wide Arts Studies -opintoja ja opintoja taiteen ja suunnittelun sekä kauppatieteen aloilta

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti. Opiskelija oppii myös tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä.

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi, ja kandidaatintyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti seminaarin opetuskielellä.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, voi kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi.

Poikkeustapauksessa myös koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kirjoittaa kandidaatintyönsä muulla kuin koulusivistyskielellään, esimerkiksi englanniksi. Opiskelija ei voi valita kieltä vapaasti, vaan lupa työn kirjoittamiseen englanniksi on pyydettävä kandidaattiseminaarin vastuuopettajalta ennen seminaaria tai viimeistään seminaarin alkaessa. Työn kirjoittaminen englanniksi voi olla mahdollista esim. silloin, kun työn ohjaaja ei ole suomen- tai ruotsinkielinen. Koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielinen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä aina omalla koulusivistyskielellään suomeksi tai ruotsiksi, vaikka olisikin kirjoittanut kandidaatintyönsä muulla kielellä. 

Opiskelija voi valita, osallistuuko hän suomen- vai ruotsinkieliseen seminaariin. Suomenkielinen seminaari on sähkötekniikan kandidaattiohjelman oma seminaari. Ruotsinkielinen seminaari on Aalto-yliopiston tekniikan alojen yhteinen. On suositeltavaa, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin.

Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys oman kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Kypsyysnäyte laaditaan osana seminaarin työpajoja. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut omaavansa koulusivistyskielensä erinomaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.

Kandidaattiseminaari on lukukauden pituinen ja se järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyisin ja keväisin. Kandidaattiseminaariin ilmoittaudutaan ennen luentokauden alkua. °­²¹²Ô»å¾±»å²¹²¹³Ù¾±²Ô³Ù²âö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta, joka sovitaan kandidaattiseminaarin vastuuopettajan kanssa kandidaattiseminaarin alussa. Jokaiselle opiskelijalle osoitetaan kandidaatintyönohjaaja, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. °­²¹²Ô»å¾±»å²¹²¹³Ù¾±²Ô³Ù²âö tehdään valmiiksi yhden seminaarin aikana.

°­²¹²Ô»å¾±»å²¹²¹³Ù¾±²Ô³Ù²âön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Opiskelijan tulee saada ohjausta ja palautetta työtä tehdessään. °­²¹²Ô»å¾±»å²¹²¹³Ù¾±²Ô³Ù²âön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä, ja hyväksytyn työn arvostelussa käytetään arvosanoja 1–5. °­²¹²Ô»å¾±»å²¹²¹³Ù¾±²Ô³Ù²âön ulkoasua koskevat ohjeet annetaan seminaarissa. °­²¹²Ô»å¾±»å²¹²¹³Ù¾±²Ô³Ù²âö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä korkeakoulussa.

Lisätietoja seminaarista ja kandidaatintyöstä löydät seminaarisi -sivuilta. Katso myös °¿±è¾±²Ô²Ôä²â³Ù±ð -±¹Ã¤±ô¾±±ô±ð³ó³Ù¾±.