ɫɫ��

Tutustu näyttelyn hienoihin sisältöihin!

Tekoälyä, jossa ihminen on pääosassa

80-luvulla professori Teuvo Kohosen itseorganisoituvat kartat nostivat Suomen tekoälytutkimuksen maailmankartalle. Mutta karkaako kovin kärki tämän päivän kilpailussa, jota Kiina ja Yhdysvallat dominoivat lähes rajattomilta tuntuvilla budjeteillaan?

Ei, sillä eurooppalaiset yhdistävät voimansa ja verkostoituva, tietävät Aalto-yliopiston tekoälytutkijat. Yksi hyvä esimerkki yhteistyön voimasta on I, joka on Aallon, Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteinen ja Suomen Akatemian rahoittama lippulaiva. FCAI:n tutkijat kehittävät data- ja energiatehokasta tekoälyä, joka pystyy sekä oppimaan että suunnittelemaan ja joka toimii yhteistyössä ihmisten kanssa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. FCAI:lla on merkittävä rooli suomalaisen teollisuuden, terveydenhuollon ja työelämän uudistamisessa sekä tutkimukseen perustuvien innovaatioiden käyttöönotossa. Pitkäjänteinen perustutkimus on jo mahdollistanut isoja edistysaskelia muun muassa parempien käyttöliittymien, kuvien generoinnin ja itseohjautuvien autojen saralla.

Aalto koordinoi myös vuonna 2025 perustettavaa Suomen ELLIS-instituuttia, jossa on mukana suomalaisia yliopistoja ja tutkimusorganisaatioita. Professori Samuel Kasken johtama Suomen ELLIS-instituutti tulee olemaan merkittävä tutkimuskeskittymä European Laboratory for Learning and Intelligent Systems-verkostossa, joka edustaa eurooppalaista tekoälyn ja koneoppimisen huippututkimusta. Tavoitteena on, ettei tekoälyn kehitys tapahdu vain Yhdysvaltojen ja Kiinan ehdoilla, vaan eurooppalaisilla on osaamista ja resursseja omien tekoälyratkaisujen luomiseen.

Muutoksen tekijöitä Suomelle ja koko maailmalle

Vuonna 2023 Aallosta valmistui 1 614 kandidaattia, 2 136 maisteria ja 230 tohtoria: muotoilijoita, taloustieteilijöitä, kvanttifyysikoita, materiaalieksperttejä, kuvataidekasvattajia, matemaatikkoja ja kymmenien muiden alojen osaajia. Aalto-yliopisto vastaakin merkittävästä osasta teknillistieteellisen, kauppatieteellisen ja taideteollisen alan korkeimmasta opetuksesta Suomessa. 

Tutkinto-opiskelijoita Aallossa on tällä hetkellä noin 14 000, mikä on peräti 40 prosenttia enemmän kuin 15 vuotta sitten. Opiskelijoita on 117 maasta, ja yliopiston akateemisesta henkilökunnasta eli tutkimus- ja opetushenkilökunnasta jo 48 prosenttia on taustaltaan muualta kuin Suomesta. Aallon alumneja työskentelee jo yli 100 maassa. Myös Aallon tutkimusta kaupallistavista projekteista lähes puolessa tiimi on kansainvälinen. Aallosta on nopeasti tullut kansainvälisyydessä Suomen yliopistojen ykkönen, ja koko maailmassakin sijoitus on komeasti 47. 

Aallon opiskelijat hyödyntävät myös innokkaasti mahdollisuutta hakea uusia ideoita ja oppeja maailmalta. Vuonna 2023 opiskelijavaihtoon lähti lähes tuhat opiskelijaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaikkein innokkaimmin tätä mahdollisuutta hyödynsivät Kauppakorkeakoulun opiskelijat.

Yrityksiä ja innovaatioita yhteiskunnan hyväksi

Kun Aalto-yliopisto perustettiin, se erityistehtäväkseen tukea Suomen menestymistä ja kilpailukykyä. 

Aaltolaiset tarttuivat työhön innolla – ja upein tuloksin. Aallon innovaatioekosysteemistä ponnistaa vuosittain noin sata uutta yritystä. Aalto-yliopisto on Suomen kolmanneksi aktiivisin patenttien hakija, ja 15 vuodessa tutkimuksen parissa on tehty yli 2 250 keksintöilmoitusta. Aallon kuuden suurimman alumniyrityksen yhteenlaskettu arvo on 30 miljardia euroa. Aallon alumnien perustamissa yrityksissä on jo yli 30 000 työpaikkaa, ja tulevaisuudessa luku kasvanee vauhdilla, sillä peräti 80 prosenttia Aallon opiskelijoista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona. Ei ihme, että Aallon innovaatioekosysteemi on menestynyt myös kansainvälisissä rankingeissa ja noussut esimerkiksi muille eurooppalaisille yliopistoille.

Yrittäjyys on tehokas väline kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa ja siksi esimerkiksi Aallon yrittäjyyskoulutusohjelman Aalto Ventures Programin kursseilla käsiteltävät ongelmat liittyvät aina kestävän kehityksen tavoitteisiin. Myös monet Aallon tutkimuslähtöiset yritykset ratkovat globaaleja ympäristöhaasteita ravinteiden kierrättämisestä ekologisempien rakennusmateriaalien kehittämiseen. 

Puhtaan energian ratkaisuja

Kestävä energiantuotanto leikkaisi maailman kasvihuonepäästöjä jopa 77 prosenttia. Kymmenet Aallon tutkimusryhmät tekevät töitä löytääkseen siihen uusia ratkaisuja. 

Yksi isoimpia ponnistuksia on vetytalouden vauhdittaminen. Sen edistämiseksi Aalto perusti vuonna 2023 vetyinnovaatiokeskuksen, joka kokoaa yhteen Aallon eri korkeakoulujen tutkijoita ja tiivistää yhteistyötä teollisuuden kanssa. Uusiutuvalla energialla tuotetulla niin sanotulla vihreällä vedyllä on iso merkitys esimerkiksi terästeollisuuden päästöjen vähentämisessä, lannoitteissa ja uusien, päästöttömien sähköpolttoaineiden valmistamisessa. Vetytalous on myös Suomelle valtava taloudellinen mahdollisuus: Suomi voisi tuottaa jopa 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä, mikä loisi maahan tuhansia työpaikkoja ja verotuloja. 

Maailman sähköistyminen luo myös ennennäkemättömän tarpeen energia-, materiaali- ja kustannustehokkaille sähkökoneille, sähkökäytöille ja sähköisille voimalinjoille. Aalto-yliopisto vetää Suomen Akatemian huippuyksikköä, jonka tavoitteena on kehittää mallinnus- ja analyysimenetelmiä sekä metodologioita puhtaamman tulevaisuuden kannalta välttämättömien kestävien ja kompaktien sähkökoneiden, mekaanisen voimansiirron ja näistä koostuvien järjestelmien tuottamiseen.

Hyistä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista 

Aalto-yliopistolla on keskeinen asema arktisen tekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Aalto Ice and Wave Tank, maailman suurin sisäjääallas, houkuttelee jäätutkijoita kaikkialta maailmasta. Sen ansiosta Aallossa voidaan tehdä kokeellista tutkimusta, joka ei olisi mahdollista missään muualla.

”Meistä on tullut kuuma kylmä paikka. Ilmastonmuutos on tehnyt alasta entistä ajankohtaisemman”, sanoo professori Jukka Tuhkuri, joka tutkii jäätä Otaniemessä ja jääkentillä ympäri maailmaa.

Vuonna 2021 Tuhkuri osoitti ryhmänsä kanssa ensimmäisenä maailmassa, että lämpimän ja kylmän jään murtumisessa on eroja. Mullistavan havainnon käytännön vaikutukset ovat vielä selvittämättä, mutta ainakin oppikirjat ja laskentamallit se pistää uusiksi.

Aallon jäätutkijat hyödyntävät työssään myös esimerkiksi huipputarkkoja simulaatioita ja edistyneitä digitaalisia kuvakorrelaatiomenetelmiä.

Jään koostumuksen ja jääolosuhteiden muutokset vaikuttavat esimerkiksi laivojen ja merituulivoimaloiden kohtaamiin jääkuormiin.

”Mokasimme, ja jää muuttui jo. Nyt meidän pitää selvittää, mitä se tarkoittaa ympäristölle ja yhteiskunnalle. Ilmastonmuutoksen tutkiminen ja jarruttaminen on tärkeää, mutta tieteen avulla pitää myös löytää keinoja sopeutua uusiin olosuhteisiin”, Tuhkuri sanoo.

Neuroteknologiaa, joka auttaa miljoonia

Aalto-yliopistossa tehtävän aivotutkimuksen juuret ulottuvat 1980-luvun alkuun ja kuuluisaan Kylmälaboratorioon, jossa professori Olli V. Lounasmaa ryhtyi selvittämään matalien lämpötilojen kvanttifysiikan lisäksi yhdessä tiimiin liittyneen neurotieteilijän Riitta Harin ja muiden kollegoiden kanssa.

Huippututkimuksen ja monialaisen yhteistyön voimalla Otaniemi nousi maailman kärkeen aivojen aktiivisuuden synnyttämiä magneettikenttiä mittaavan MEG-menetelmän käytössä ja MEG-laitteiden rakentamisessa. Parhaillaan Aallon tutkijat ovat mukana esimerkiksi EU-hankkeessa, jonka tarkoitus on löytää MEG:n ja tekoälyn avulla korkean dementiariskin potilaat ennen taudin puhkeamista ja parantaa näin potilaiden hoitoa ja elämänlaatua. 

Aalto-professori Risto Ilmoniemi puolestaan kehittää entistä parempaa TMS-menetelmää, jossa aivojen aktiivisuuteen vaikutetaan kallon läpi annettavilla magneettipulsseilla. Ilmoniemen vetämän EU-hankkeen tavoite on rakentaa jopa 50 kelan magneettistimulaatiolaite, jota algoritmit ohjaavat automaattisesti aivoista keräämänsä palautteen perusteella. Tehokkaampi magneettistimulaatio parantaisi huomattavasti esimerkiksi vaikean masennuksen ja hermovauriokivun hoitoa.

Datasta tukea viisaisiin päätöksiin

Keväällä 2020 globaali koronaviruspandemia vei Suomen ja koko maailman poikkeustilaan. Aalto-yliopiston ja Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n taloustieteilijät halusivat auttaa ja perustivat Tilannehuoneen tuottamaan dataan perustuvia nopeita analyyseja päätöksenteon tueksi. 

 ”Suomessa on kolmenkymmenen vuoden perinne yksilö- ja yritystason rekisteriaineistojen käytöstä tutkimuksessa. Tilannehuoneessa hyödynsimme aineistoja uudella tavalla muuttamalla niiden tärkeät osat lähes reaaliaikaisiksi ja tuottamalla niistä pika-analyysejä päättäjien käyttöön”, kertoo Aalto Economic Instituten johtaja Oskari Nokso-Koivisto.

Akateemisten tutkijoiden lisäksi Tilannehuoneessa olivat keskeisesti mukana myös Tilastokeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Tilannehuone tuotti säännöllisiä ja räätälöityjä analyysejä yli puolentoista vuoden ajan esimerkiksi yritysten lomautuksista ja irtisanomisista, yritystuista sekä työmarkkinoiden ja kotitalouksien toipumisesta pandemian aiheuttamista iskuista.

Tilannehuoneen työtä jatkaa valtion perustama, osana VATT:a toimiva Datahuone, joka pysyvänä organisaationa tuottaa nopealla tahdilla laadukkaaseen ja ajantasaiseen rekisteriaineistoon perustuvaa analyysiä ministeriöille. Aalto Economic Institute on valtion Datahuoneen vakiintumisen jälkeen tukenut suurimpien kuntien datapohjaista päätöksentekoa.

Kokeilualusta, josta tuli globaali ilmiö

Joka vuosi monialaiset opiskelijatiimit ratkovat yrityskumppanien asettamia haasteita Aallon suositulla tuotekehityskurssilla. 10 000 euron budjetilla on syntynyt kekseliäitä oivalluksia syötävästä pakkausmateriaalista huipputarkkaan nosturiin ja vartalon 3D-skannerista koirien valmennusrobottiin.

Tekemällä ja yhdessä oppiminen on tärkeä osa kurssin järjestävän Aalto Design Factoryn filosofiaa. Design Factory on koulutukseen ja tutkimukseen keskittyvä kokeilualusta, jonka toiminnassa yhdistyvät Aallon eri alat sekä opiskelijat, tutkijat ja yritykset. Aallossa syntyneen kokeilualustan toiminta kiinnostaa myös maailmalla: kansainvälisessä verkostossa on jo 39 Design Factorya 25 eri maassa.

Otaniemen kampuksen ytimessä sijaitsevalla Design Factorylla järjestetään useita kaikille Aallon opiskelijoille avoimia kursseja tuotekehityksestä ja erilaisista kehityskäytännöistä. Lisäksi henkilökunta vierailee eri kursseilla, ryhmissä ja yrityksissä opettamassa muun muassa prototyyppien tekemistä, ideointia ja muotoiluajattelua. 

Kädentaitoja, ongelmanratkaisua ja omiin kykyihin luottamista opetetaan myös monilla muilla Aallon kursseilla, kuten Sähköpajassa, jossa opiskelijat loihtivat ryhmätyönä kekseliäitä elektroniikkalaitteita. Kaikille opiskelijoille avoin kurssi on vuodesta toiseen Aallon suosituimpia. Mekatroniikan projektikursseilla opiskelijat taas rakentavat älykkäitä laitteita automaattisesta kahvijauheen annostelijasta puettavaan terveysteknologiaan.

Pelien seuraava vallankumous ja elokuvan uusi nousukausi

Suomen peliteollisuuden menestyksellä ja suomalaisen elokuvan uudella nousukaudella on ainakin yksi yhdistävä tekijä: lahjakkaat ja luovat osaajat, joista moni on opiskellut Aalto-yliopistossa.

Aallon kansainvälisesti arvostettu pelisuunnittelun ja pelikehityksen pääaine perustuu uusimpaan tutkimukseen ja teknologiaan. Se antaa opiskelijoille syvällistä ymmärrystä peleistä ja pelaajista sekä visionäärisen ja mullistavan ajattelutavan, jolla muuttaa pelien tulevaisuutta – oli kyse sitten perinteisistä viihdepeleistä, opetus- ja kasvatuspeleistä tai vaikka liikunta-, terveys- ja hyvinvointipeleistä.  Ohjelma tekee myös tiivistä yhteistyötä huipputason videopeliyritysten kanssa.

Suomalainen elokuva menestyy ja löytää yhä laajemmin myös kansainvälistä yleisöä, ja alan opiskelijoiden elokuvat ovat niittäneet kiihtyvällä tahdilla mainetta niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin festivaaleilla. Uusien osaajien koulutuksen johtotähti on omaäänisyyden rohkaisu ja vaaliminen – elokuvataiteen laitoksen tavoitteena on kasvattaa elokuvantekijöitä, joilla on oma vahva näkemyksensä. Toinen menestystekijä on elokuvantekijöiden monipuolistuminen ja etenkin naistekijöiden nousu eturintamaan. Kun uudet, ajankohtaiset ja kiinnostavat aiheet pääsevät esille, ne löytävät kaikupohjaa paitsi meillä myös muualla.

LAHJA-näyttelyn tekijät

Projektijohto, näyttelyn konsepti  ja kuratointi: Outi Turpeinen  

Kattauksen kuratointi: Ingrid Orman/ EMMA – Espoo Museum of Modern Art & Outi Turpeinen  

Tuotanto: Clement Bertaud  

Lahjojen sisältö: Johanna Palmroos & Minna Hölttä   

Lahja-tekstit: Minna Hölttä  

Kattausteksti: Outi Turpeinen  

Mediataide: Niko Tiainen  

Äänimaailma: Niko Tiainen & Anze Bratus  

Visuaalinen ilme ja graafinen suunnittelu: Marianne Lenoir & Adam Tickle 

Graafisen suunnittelun tuotanto: Heli Laukko