Aalto Co-Educatorsin tuella opetusryhmä eteni teoreettisen lähestymistavan ulkopuolelle ja integroi kurssin osaksi tuotteen elinkaarta käsittelevän osion, jossa opiskelijat (kirjaimellisesti) likaavat kätensä ja pohtivat kestävän kehityksen ratkaisuja.
Tarkastellaanpa nyt vaatimatonta polkupyörää. Saatat ihmetellä, mitä tekemistä ruosteisella polkupyörällä on ensimmäisen vuoden kemiantekniikan opintojen kanssa, mutta opettajat halusivat rohkaista opiskelijoita pohtimaan tulevia tehtäviään kemiantekniikan insinööreinä ja miettimään yksittäisten projektien lisäksi laajempia päätöksentekoprosesseja.
Ryhmissä opiskelijat saivat tehtäväkseen purkaa polkupyörän tietyn osan. Kukin ryhmä vei osan takaisin työpisteisiin ja purki sen mahdollisimman pieniksi osiksi. Tehtävä vaati ryhmätyötä, strategista ajattelua ja fyysistä ponnistelua.
Kun oppilaat olivat purkaneet polkupyörän oman osansa mahdollisimman moniin osiin, he analysoivat kriittisesti kunkin osan materiaaleja, suunnittelua ja kierrätysmahdollisuuksia. Miksi valittiin tiettyjä materiaaleja? Miten niitä voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää? Nämä kysymykset muodostavat perustan keskusteluille ja pohdinnoille, joita käydään koko kurssin ajan.