Kestävyyden integrointi liiketoiminnan opetukseen
Kaikessa Kauppakorkeakoulun opetuksessa on tarkoitus huomioida kestävyysnäkökulma. Lisäksi tarjolla on syventäviä kursseja, joiden aiheena on nimenomaan liiketoiminnan ja kestävyyden yhteydet.
Liiketoiminta ja kestävä kehitys kytkeytyvät toisiinsa monin eri tavoin ja monella tasolla. Yhteiskunnan tasolla kysymys on siitä, miten taloudellinen toiminta suhteutuu ympäristöllisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin. Nämä kysymykset heijastuvat suoraan yrityksen strategiselle tasolle ja siitä edelleen operatiiviseen toimintaan. Jokainen tasoista asettaa omat erityisvaatimuksensa opetuksen sisällöille ja lähestymistavoille.
Talous, planeetan kantokyky ja hyvinvointi
Kestävä liiketoiminta lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kaikki liiketoiminta pitäisi pystyä järjestämään tavalla, joka pysyy globaalissa mittakaavassa planeettamme kantokyvyn rajoissa. Taustalla on niin kutsuttu planetaaristen rajojen malli, joka määrittelee maapallon kantokyvyn rajat yhdeksällä eri ulottuvuudella. Vuonna 2024 planetaarisista rajoista on jo ylitetty kuusi yhdeksästä, ja tilanne pahenee useimpien ulottuvuuksien kohdalla jatkuvasti.
Kestävä liiketoiminta ei tarkoita toimintaa pelkästään luonnon, vaan myös ihmisten ja yhteisöjen kannalta kestävällä tavalla. Monilla hyvinvointiin liittyvillä globaaleilla indikaattoreilla (esim. ravinnon saanti, elinajanodote ja elinolojen puhtaus) on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosikymmenten aikana. Planetaaristen rajojen noudattamisen ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen välillä vallitsee kuitenkin ristiriita. Maissa, joissa hyvinvointi on laajasti korkealla tasolla, on poikkeuksetta heikko tilanne planetaarisen kantokyvyn suhteen, ja toisaalta maissa, joissa toiminta on planetaarisen kantokyvyn rajoissa, tilanne on poikkeuksetta huono hyvinvointimittareita tarkasteltaessa. Vaurastuvissa matalan tulotason maissa suunta on ollut kohti kasvavaa hyvinvointia ekologisen kestävyyden kustannuksella.
Aikamme kenties suurin haaste, myös yritysten näkökulmasta, on järjestää taloudellinen toiminta siten, että se pysyy planetaarisen kantokyvyn rajoissa kuitenkin tuottaen hyvinvointia koko planeetan väestölle. Opetuksen tulisikin tarjota ajattelun välineitä tämän haasteen hahmottamiseksi ja ratkaisemiseksi. Työkaluja tähän ovat mm. systeemiajattelu ja ns. donitsimalli. Systeemiajattelu auttaa näkemään kokonaisuuksia sekä niiden sisäisiä ja keskinäisiä riippuvuussuhteita ja tarjoaa siten syvää ymmärrystä monimutkaisista ilmiöistä. Donitsimalli puolestaan asettaa ”lattiaksi” ihmisten hyvinvoinnin tason, jota ei tulisi alittaa, ja ”katoksi” planetaariset rajat, joita ei tulisi ylittää. Väliin jäävä alue kuvastaa sitä liikkumatilaa, jonne taloudellinen toiminta tulisi ohjata.
Kestävä liiketoiminta ja strateginen johtaminen
Yrityksen strateginen johtaminen on keskeinen osa kauppatieteellistä opetusta, sillä strategia määrittää laajat tavoitteet yrityksen kaikille toiminnoille, kuten markkinoinnille tai taloushallinnolle. Kestävän kehityksen tavoitteiden integroiminen yrityksen toimintaan puolestaan tuo strategiselle johtamiselle monimutkaisia kysymyksiä. Näistä mahdollisesti keskeisimmät liittyvät yrityksen perimmäiseen tavoitteeseen. Yksityisomisteisten ja etenkin pörssilistattujen yritysten tärkeimpänä tavoitteena pidetään usein voiton tuottamista omistajille. Kestävän liiketoiminnan opetuksessa on kuitenkin hyödyllistä pohtia yrityksen tarkoitusta keskustelujen kautta, mikä tuo usein esiin hyvinkin erilaisia näkemyksiä opiskelijoilta. Joskus taloudelliset tavoitteet ovat linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, mutta usein taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tavoitteiden välille muodostuu äԲԾٳٱä, jotka edellyttävät kompromisseja. Pedagogiikan kannalta on tärkeää tuoda opiskelijoille esiin esimerkkien kautta niin näiden jännitteiden eri muotoja kuin myös mahdollisuuksia ratkaista niitä. Toisaalta planetaaristen rajojen ja donitsimallin kautta voidaan korostaa sitä, että kompromissit eivät voi tarkoittaa automaattista joustamista ympäristö- tai sosiaalisista tavoitteista taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
Yrityksen ydintarkoitusta pohdittaessa tulee usein esiin moninaisia muita yrityksen tehtäviä voitontavoittelun lisäksi, esimerkiksi arvon tuottaminen asiakkaille tai työllistäminen. Tämä toimiikin tärkeänä siltana DzäᲹٳٱܳܲ. Se on yksi merkittävimmistä muutoksista, jonka vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kysymykset ovat tuoneet perinteiseen strategiseen johtamiseen. Sidosryhmäajattelun ymmärtäminen on keskeistä esimerkiksi EU:n vastuullisuusraportointistandardien mukaisessa kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Kauppatieteellisessä opetuksessa on tärkeää tuoda esiin mm. sidosryhmät käsitteenä, menetelmät sidosryhmien tarpeiden tunnistamiseksi sekä tavat toimia vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Sidosryhmäsuhteiden johtaminen on käytännössä usein haastavaa ja monimutkaista. Tätä voi havainnollistaa erityyppisillä opetusmenetelmillä, esimerkiksi tapausanalyyseillä tai simulaatiotehtävillä.
Kestävä liiketoiminta ja operatiivinen johtaminen
Yrityksen toiminnan operatiivinen taso on se, jolla yrityksen tarkoituksesta johdetut strategiat konkretisoituvat ja toimeenpannaan – ja joka siis lopulta ratkaisee myös syntyneet kestävyysvaikutukset. Kestävyyden toteuttaminen koskee kaikkia yrityksen toimintoja ja organisaatiotasoja. Siksi kauppatieteellisessä opetuksessa tulee käsitellä sitä, mitä onnistunut vastuullisuuden toteuttaminen tarkoittaa erilaisissa yrityksen toiminnoissa. Mikä on kunkin toiminnon rooli vastuullisuuden toteuttamisessa? Millaisia työkaluja ja toimintatapoja tähän on tarjolla esim. ihmisten johtamisessa, markkinoinnissa, laskentatoimessa, toimitusketjujen johtamisessa, viestinnässä ja tietohallinnossa? Mitkä ovat puolestaan haasteet ja ongelmakohdat, joihin toteutus voi helposti kompastua? Kestävyyden toteuttaminen vaatii yhteistyötä, ja opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää kestävyyttä eri toiminnoissa, jotta he voivat edistää tällaista yhteistyötä laajasti yrityksen sisällä.
Toinen seikka, joka entisestään korostaa operatiivisen tason ja teknisen vastuullisuusosaamisen tärkeyttä, on alalla vahvistunut teknistyminen ja formalisoituminen. Kestävän liiketoiminnan johtamisessa on tällä hetkellä nähtävissä selvä kaksijakoisuus. Toisaalta kestävyys on noussut yritysten hallitusten ja ylimmän johdon asialistalle, mikä vaatii hyviä käsitteellisiä taitoja, kokonaiskuvan ymmärtämistä, ristiriitaisten vaatimusten välistä tasapainottelua ja mahdollisuuksien tunnistamista. Samaan aikaan ala on kehittynyt ja formalisoitunut omaksi ammattialueekseen, jolla on oma terminologiansa ja omat työkalunsa, ja joka vaatii siksi erikoistuneita teknisiä taitoja (missä ”tekninen” tarkoittaa käytännön menetelmien ja prosessien hallintaa, eikä välttämättä liity teknologiaan). Tällä hetkellä varsinkin EU:sta tuleva runsas ja yksityiskohtainen vastuullisuuslainsäädäntö (kestävyysraportointidirektiivi, yritysvastuudirektiivi, taksonomiaregulaatio ja monet muut) on luonut akuutin tarpeen työntekijöille, jotka hallitsevat konkreettiset kestävyyden johtamisen työkalut ja prosessit. Opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä kestävyyteen liittyvissä asiantuntijatehtävissä, on tarjottava koulutusta näistä asioista. Lisäksi kaikkien tulisi vähintään ymmärtää alan peruskäsitteet ja sanasto.
Lopuksi
Yhdellä opintojaksolla ei yleensä voi eikä tarvitse käsitellä perusteellisesti kaikkia näitä tasoja, ellei koko kurssin aihe ole nimenomaan liiketoiminnan ja kestävyyden monitasoiset yhteydet. Usein kuitenkin tarkoituksena on lisätä kestävyysnäkökulman huomioimista jollakin ”tavallisella” kurssilla. Tämä voi olla Kauppakorkeakoulun kurssi, mutta muutkin Aallon korkeakoulut voivat tarjota kurssia, jolla on yhtymäkohtia liiketoimintaan. Kestävyyden edistäminen vaatii monitieteistä lähestymistä, joten kestävän liiketoiminnan ja muiden tieteenalojen yhdistäminen onkin erittäin kannatettavaa. Kaikissa tapauksissa kestävyysnäkökulman integrointi voi hyödyllisesti alkaa sen tunnistamisella, käsitteleekö oma kurssi liiketoimintaa lähinnä yhteiskunnan, strategioiden vai operatiivisen toiminnan tasolla, ja mitä esittelemistämme näkökulmista siis tulee erityisesti valita mukaan ja painottaa.