É«É«À²

Maan arvon eriytymisellä (eli maanvuokralla) on keskeinen rooli prosesseissa, jotka muovaavat nykyisiä kaupunkeja. Nk. kasvukoneteoria (Urban Growth Machine, UGM) esittää, että talouskasvun tavoitteet edistävät kaupunkikohtaisten kasvukoalitioiden muodostumista, joiden ajamat tavoitteet yleensä ohittavat paikallisten asukkaiden ja ryhmien tavoitteet kaupunkikehitystä koskien. Lisäksi maan ja kiinteistöjen finansialisaatio on nykyään globaali ilmiö, joka ohjaa kaupunkien kasvupolitiikkaa. Näin syntyy finansialisoituja kaupunkikasvukoneita (Financialized Urban Growth Machines, FUGM). ConWa-hanke vertailee finansialisoituneiden kaupunkikasvukoalitioiden toimintaa nykyisissä eurooppalaisissa kaupungeissa. Mitä paikallisia vaikutuksia on ranta-alueiden pitämisellä taloudellisina omaisuuserinä ja strategisina investoinitkohteina? Törmäävätkö investointi- ja voittomotivoituneet maapolitiikat sekä inkluusioon (osallisuuteen) tähtäävät sosiaalipolitiikat toisiinsa, vai saavutetaanko jonkinlainen uusi tasapaino?

Tämän hankkeen tavoitteena on ymmärtää, miten sosiaalisen osallisuuden ihanteet ja ranta-alueiden kehittämisen periaatteet ovat muuttumassa finansialisoidun kaupunkikasvun aikakaudella. Millaisia variaatioita ranta-alueiden kehittämisessä on ilmennyt ja miksi? Hanke tarkastelee finansialisaation ja sosiaalisen inkluusion jännnitteitä asumisen, julkisen tilan ja suunnittelun näkökulmista.

1. Teoreettinen synteesi (vastuuhenkilö: Jani Vuolteenaho)  

2. Tapaustutkimusten koordinointi (vastuuhenkilö: Johanna Lilius)  

3. Politiikkaneuvottelut (vastuuhenkilö: Sampo Ruoppila)   

4. Kansalaisneuvottelut (vastuuhenkilö: Salla Jokela)  

5. Sosiaalisen inkluusion muutos ranta-alueiden kehittämisen myötä (vastuuhenkilö: Markus Laine)  

6. Tulosten julkaisu ja tiedon jakaminen (vastuuhenkilö: Johanna Lilius)

Toteutamme tapaustutkimuksia Suomen suurimmissa kaupungeissa sekä Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Brysselissä.

Hanke syventyy tutkimaan ranta-alueiden kehittämisen vaikutuksia sosiaaliseen inkluusioon. Lähestymistapa on uusi, sillä aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu näkyviä maisemamuutoksia ja oletettu investointien rantakehittämiseen automaattisesti hyödyttävän koko yhteiskuntaa. Yleensä nämä tutkimukset eivät ole paneutuneet siihen, kuka muutoksesta tosiasiallisesti hyötyy. Hanke keskittyy juuri tähän kysymykseen tekemällä yhteistyötä erilaisten kansalaisryhmien kanssa sekä tuomalla esiin ja tulkitsemalla eri toimijoiden näkemyksiä ranta-alueista. Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus nojaa tähän tavoitteeseen ja edistää näin sosiaalista kestävyyttä. Tutkimus edistää ymmärrystä nykyisestä kaupunkipolitiikasta ja sen vaikutuksista sosiaaliseen osallisuuteen, tukee päätöksentekoa ja hyvien käytäntöjen kehittämistä. Tulokset ovat hyödyllisiä päättäjille, sillä ne tarjoavat käytännön tietoa ja suosituksia siitä, miten finansialisoidut kaupunkikasvukoaliitiot muuttavat sosiaalisen osallisuuden tavoitteita. Lisäksi hankkeessa kehitetään tapoja, joilla tekoälypohjaisia visualisointeja voidaan hyödyntää kaupunkitulevaisuuksien hahmottelussa ja suunnittelupolkujen luomisessa. Tarkastelemalla tapaustutkimuksia eri maissa vahvistetaan kansainvälistä tutkijayhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Blogitekstien ja videoiden kautta jaetaan tietoiskuja koskien nykyistä kaupunkikehitystä, mikä edistää tulosten sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Tulevat julkaisut lisätään tähän.