ɫɫ

Uutiset

Uusissa miljoonahankkeissa suunnitellaan magneettisia pinsettejä liikkuvien hiukkasten vuorovaikutuksen ja parveilun salojen selvittämiseksi

Professori Jaakko Timosen viisivuotisissa tutkimushankkeissa kehitettävillä uudenlaisilla magneettisilla pinseteillä voidaan hallita itsenäisesti liikkuvia, aktiivisia hiukkasia ja tutkia niiden välistä vuorovaikutusta. Pinsettejä voisi käyttää esimerkiksi mikrobiologisessa tutkimuksessa erottelemaan eri solutyyppejä.

Lintuparvi on joukko aktiivisia partikkeleita. Linnut lentävät itsenäisesti, mutta niiden välisen vuorovaikutuksen summan ansiosta parvi liikkuu enemmän tai vähemmän yhteen suuntaan. Mikroskooppisen pienet ”parvet”, kuten bakteeripopulaatiot, käyttäytyvät hieman samalla tavalla.

Itsenäisesti liikkuvia hiukkasia mikrobeista aina isompiin eläimiin ja synteettisiin hiukkasiin asti kutsutaan fysiikassa agenteiksi tai aktiivisiksi partikkeleiksi. Professori Jaakko Timosen uusissa laajoissa tutkimushankkeissa tavoitellaan läpimurtoa mikroskooppisten, aktiivisten partikkelien hallitsemisessa magneettisilla pinseteillä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti eri tavoin liikkuvia hiukkasia: bakteereja, mikroleviä ja synteettisiä aktiivisia partikkeleita.

Tutkimuksen tavoite on kehittää uudenlaisia magneettisia pinsettejä, joilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa nopeasti liikkuviin aktiivisiin partikkeleihin reaaliajassa ja samalla tutkia niiden keskinäisiä vuorovaikutusmekanismeja. Rahoitus hankkeisiin tulee sekä Suomen Akatemialta että Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC). Suomen Akatemian rahoittama tutkimus alkoi syyskuussa, ja Timosen ERC Starting Grant -apurahan mahdollistama hanke käynnistyy vuoden 2019 alussa.

Tutkimuksen ensi vaiheessa selvitetään, mitkä ovat yhden aktiivisen partikkelin toiminnan raamit ja mahdollisuudet vaikuttaa partikkelijoukon kollektiiviseen toimintaan. Timosen tutkimusryhmä vie partikkelien sekaan kemiallisesti syntetisoituja magneettisia nanohiukkasia, joita voidaan hallita ulkoisella magneettikentällä. Magneettisiin voimiin perustuvaa mikromanipulaatiotekniikkaa kutsutaan magneettisiksi pinseteiksi.

Tutkimuksessa käännetään yhtä aktiivisesti liikkuvaa agenttia hallitusti eri suuntaan kuin muita.

Jaakko Timonen

”Tutkimuksessa käännetään yhtä aktiivisesti liikkuvaa agenttia hallitusti eri suuntaan kuin muita ja seurataan reaaliaikaisesti, miten kollektiivinen toiminta muuttuu. Jos ilmiötä vertaa lintuparveen, etsimme muusta parvesta poikkeavan yksittäisen linnun liikkeen suuntaa ja määrää, jotka juuri ja juuri saavat koko muodostelman kääntymään uuteen suuntaan”, Timonen selittää.

Aktiiviset partikkelit liikkuvat kuitenkin nopeasti ja arvaamattomasti, joten niiden manipulointi on vaikeaa. Magneettisilla pinseteillä ohjattuja ”älykkäitä” magneettisia hiukkasia voisi ohjelmoida esimerkiksi jaottelemaan erityyppisiä mikroskooppisia objekteja, kuten esimerkiksi erilaisia soluja mikrobiologisessa tutkimuksessa.

Seuraavassa vaiheessa aktiiviset partikkelit laitetaan magneettiseen nesteeseen. Nyt partikkeleita ei enää pyritä hallitsemaan yksitellen vaan kaikkia samaan aikaan – epäsuorasti magneettisen nesteen välityksellä. Neste toimii myös magneettisina pinsetteinä, ja niiden avulla voidaan luoda potentiaalienergiakuoppia, joihin vangitaan suuria määriä aktiivisia agentteja.

Tutkimme syntyvää mielenkiintoista dynaamista kilpailutilannetta, jossa partikkelit yrittävät edelleen liikkua, vaikka tila käy vähiin.

Jaakko Timonen

”Kun olemme tehneet vastaavaa tutkimusta passiivisilla kolloidipartikkeleilla, ne ovat päätyneet yksinkertaisiin muodostelmiin potentiaalienergiakuopan pohjalla. Uudessa tutkimusasetelmassa passiiviset partikkelit korvataan aktiivisilla. Potentiaalikuopan syvetessä partikkelien tiheys kasvaa ja liikkumavara vähenee, mutta toisaalta ne pyrkivät edelleen aktiivisesti liikkumaan. Haluamme tutkia syntyvää mielenkiintoista dynaamista kilpailutilannetta, jossa partikkelit yrittävät edelleen liikkua, vaikka tila käy vähiin”, sanoo Timonen.

äپٴᲹ:

Jaakko Timonen
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
jaakko.timonen@aalto.fi
puh. 044 230 5820

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Joukko osallistujia istuu moderneissa tiloissa pöytien ympärillä; jotkut pitävät papereita ja keskustelevat. Kuva EDI-työpajasta kesäkuussa 2025.
Yliopisto Julkaistu:

Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.