ɫɫ��

Aikaisempia projekteja varten värjättyjä Ioncell-lankoja sekä näytetilkkuja. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa suunniteltuun ja tehtyyn iltapukuun. Puvun materiaaliksi valittiin Ioncell-kuitu ja kuidun raaka-aineeksi kotimainen koivu.

Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyspaperista ja -pahvista tai tekstiilijätteestä. Ioncell-kuitu on ekologinen vaihtoehto paljon vettä ja viljelyalaa vaativalle puuvillalle, öljypohjaiselle polyesterille sekä viskoosille, jonka valmistuksessa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja.

”Ioncellistä tehty kangas tuntuu miellyttävältä. Siinä on kaunis kiilto, se värjäytyy hyvin ja laskeutuu kauniisti. Ioncell on upea materiaali, joka sopii myös arvokkaaseen pukuun. Tärkeintä kuitenkin on, että se on ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto”, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen.

Tulevaisuudessa vanhat Ioncell-tekstiilit voidaan myös kierrättää uuden kuidun raaka-aineeksi useita kertoja. 

”Kierrätysmateriaaleista tehdyt Ioncell-kuidut ovat laadultaan erinomaisia. Esimerkiksi vanhoista puuvillafarkuista valmistamamme Ioncell-kuitu on alkuperäistä kuitua vahvempaa”, kertoo tekstiiliteknologian asiantuntija Marja Rissanen.

Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet Ioncell-menetelmää useiden vuosien ajan, ja tällä hetkellä valmistellaan pienimuotoisen koetuotannon aloittamista. Tiimissä on mukana muun muassa puunjalostuksen, kemian, muotoilun ja tekstiili- ja vaatetusalan asiantuntijoita ja opiskelijoita. Pirjo Kääriäisen mukaan monialainen yhteistyö on valtava voimavara pitkän tähtäimen materiaalitutkimuksessa.

”Meillä Aallossa on nyt koko tekstiilin valmistusketju aina kuidunvalmistuksesta lankoihin, kankaisiin ja valmiisiin tuotteisiin saakka. Ja lahjakkaat opiskelijamme ovat tietysti mukana myös tämän ainutlaatuisen puvun toteuttamisessa.”

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä Ioncell on?

Ioncell on Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä niin sanottujen selluloosamuuntokuitujen valmistukseen. Markkinoilla olevista selluloosamuuntokuiduista yleisin on viskoosi. 

Ioncell-kuitujen valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämää myrkytöntä ja turvallista ionista liuotinta. Kuidun raaka-aineena voidaan käyttää puusta valmistettavaa liukosellua, kierrätyspaperia tai -pahvia sekä tekstiilijätettä. Rouva Haukion puvun raaka-aine on koivusta tehty liukosellu, joka on peräisin Stora Enson Joensuun tehtaalta.

Tekstiilikuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Valmiit kuidut karstataan ja kehrätään langaksi muiden tekstiilikuitujen tapaan.


Mikä tekee Ioncell-kuiduista ekologisen vaihtoehdon?

Tekstiilikuitujen kysyntä lisääntyy maailmassa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Samalla puuvillan viljelyala supistuu ja tieto öljypohjaisten tekokuitujen ympäristöhaitoista, kuten mikromuoveista, lisääntyy.

Puu kasvaa etenkin Suomessa ilman kastelua ja torjunta-aineita. . Puusta tehty tekstiilikuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko kuidun käyttöiän ajan, joka kierrätysmahdollisuuden ansiosta voi olla hyvinkin pitkä.

Tekstiilien vieminen kaatopaikalle kiellettiin Suomessa vuonna 2016. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kierrätetyistä tekstiileistä kuitenkin poltetaan energiaksi, jolloin myös niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään. Tämä vältetään, jos tekstiilijäte jalostetaan uudestaan tekstiilikuiduksi – esimerkiksi Ioncell-menetelmällä.

Selluloosapohjaisena kuituna Ioncell on myös biohajoava, eikä siitä luonnollisesti irtoa mikromuoveja.

Milloin Ioncell-tuotteita voi ostaa kaupoista?

Tällä hetkellä Ioncell on vielä tutkimusvaiheessa. .

Valmistelut pilottilinjaston rakentamiseksi on jo aloitettu, ja tämänhetkisen arvion mukaan se olisi käytössä vuonna 2020. Pilottilinjastolla kuitua voidaan valmistaa selvästi isompia määriä kuin laboratoriossa. Jos pilotointi onnistuu hyvin, menetelmä voi olla valmis teollisen mittakaavan tuotantoon vuonna 2025

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Pirjo Kääriäinen
Työelämäprofessori (Professor of Practice), Aalto-yliopisto

p. 050 381 0217 

pirjo.kaariainen@aalto.fi