ɫɫÀ²

Tohtorinkoulutus

Ohjeet esitarkastajille (Perustieteiden korkeakoulu)

Väitöskirjojen esitarkastusta koskevia ohjeita Perustieteiden korkeakoulussa

Väitöskirjan tarkastus-​ ja arviointiprosessi ja esitarkastuksen tarkoitus

Väitöskirjan tarkastaminen alkaa esitarkastuksella: kaksi itsenäistä esitarkastajaa antavat lausuntonsa väitöskirjan käsikirjoituksesta. Esitarkastuksen tarkoitus on todentaa, täyttääkö väitöskirjan käsikirjoitus Aalto-yliopiston yleiset laatuvaatimukset sekä onko väitöskirja valmis julkaistavaksi. Näiden lausuntojen perusteella tohtorinkoulutusneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä joko suoraan tai esitarkastajien pyytämien kohtalaisten tai suurien korjausten jälkeen.

Kun tohtorinkoulutusneuvosto on myöntänyt väittelyluvan, väitöskirja tullaan julkaisemaan jo ennen väitöstilaisuutta: .

Lopulta väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. Tämän jälkeen tohtorinkoulutusneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Väitöskirjan muodot

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä:

  1. Monografia
  2. ´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹
  3. ·¡²õ²õ±ð±ð±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹
  4. Muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ
     

1.Monografia

Monografia on yhtenäinen kokonaisuus, joka perustuu väittelijän työhön, ja on väittelijän itsensä kirjoittama. Monografiassa voidaan viitata myös asiaan liittyviin väittelijän omiin julkaisuihin. Väittelijän oman työn osuus tulee kuvata väitöskirjassa.

Väitöskirjassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät ja saadut tulokset sekä esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista ja arvio työn merkityksestä tieteenalalla.

Tarkastus:

Monografiaväitöskirjan tarkastaminen vaatii erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta, koska sisältö tarkastetaan tällöin useimmiten ensimmäistä kertaa.

2. ´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ (yhdistelmäväitöskirja)

´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista ja niistä laaditusta yhteenvedosta. Artikkelikokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tohtorin tutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa.

Väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit on julkaistu tai lähetetty julkaistavaksi asianomaisen tieteenalan arvostetulla foorumilla (esimerkiksi tieteellinen sarja, konferenssijulkaisu tai muu teos), jossa on käytössä tieteellinen vertaisarviointikäytäntö (peer review). Väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös artikkeleita, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjaan vaadittava artikkeleiden lukumäärä riippuu niiden laajuudesta, tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä opiskelijan oman osuuden painoarvosta julkaisuissa.

Artikkeleihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Samaa julkaisua voidaan käyttää usean eri opiskelijan väitöskirjassa, mikäli tekijöiden oma osuus julkaisussa on osoitettavissa.

´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹n yhteenvedossa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, joka antaa kokonaiskuvan väitöstutkimuksen sisällöstä. Yhteenveto sisältää luettelon väitöskirjaan sisältyvistä erillisjulkaisuista sekä kuvaa väittelijän itsenäisen työn osuuden erillisjulkaisujen sisällöstä.

Tarkastus:

´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ssa kaikki julkaisut tai ainakin osa niistä ovat yleensä jo vertaisarvioituja. Tarkastaminen kohdistuu tällöin perusteellisimmin julkaisemattomiin julkaisuihin sekä yhteenveto-osaan.

3. Tutkimuspaperiväitöskirja

Tutkimuspaperiväitöskirja koostuu tieteellisistä tutkimuspapereista ja kokoavasta yhteenveto-osasta. Tutkimuspapereiden ja yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä tieteellistä ongelmaa tai ongelmakokonaisuutta.

Jokaisen tutkimuspaperintulee erikseen tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Tutkimuspapereiden tulee ensisijaisesti perustua tekijän omaan tutkimustyöhön, mutta myös yhteisesseitä voidaan hyväksyä väitöskirjan osaksi, jos väittelijällä on niissä selvästi osoitettu itsenäinen osuus.

Väitöskirjaan vaadittava tutkimuspaperedeiden lukumäärä riippuu niiden laajuudesta ja tieteellisestä merkittävyydestä ja tasosta sekä tekijän oman osuuden painoarvosta esseissä.

Yhteenveto-osassa kuvataan tutkimusongelma, tutkimuksen tavoitteet sekä käytetyt menetelmät ja esitetään yhteenveto tärkeimmistä uusista tutkimustuloksista sekä arvio työn merkityksestä tieteenalalla. Yhteenveto sisältää kuvauksen väittelijän itsenäisen työn osuudesta esseissä.

Tarkastus: Tutkimuspaperiväitöskirjassa tarkastaminen kohdistuu erityisellä tarkkuudella ja huolella julkaisemattomiin esseisiin sekä yhteenveto-osaan.

Esitarkastajan lausunto

Esitarkastajaa pyydetään lähettämään vapaamuotoinen lausuntonsa ja arviointitaulukko neljän viikon kuluessa virallisen lausuntopyynnön saapumisesta, jotta väitöskirjan tarkastusprosessi korkeakoulussa voidaan viedä säädetyssä kokonaisajassa läpi. Lausunto ja arviointitaulukko (lisätietoja alla) toimitetaan tohtorinkoulutusneuvostolle. Lausunto pyydetään kirjoittamaan englanniksi. Esitarkastajien tulee toimittaa omat, erilliset lausuntonsa.

Lausunnot saatuaan tohtorinkoulutusneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä. Päätöksenteossaan neuvosto huomioi esitarkastuslausunnot sekä mahdollisen tohtorikoulutettavan tekemän vastineen. Tohtorinkoulutusneuvosto voi harkintansa mukaan pyytää väittelijää tekemään vastuuprofessorin vahvistamia muutoksia käsikirjoitukseen ennen väittelyluvan myöntämistä. Se voi myös harkintansa mukaan lähettää korjatun käsikirjoituksen uudelle esitarkastuskierrokselle.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu