Suomi toisena kielenä
Useimmissa työpaikoissa suomi on tärkein kieli, ja Suomessa työelämässä toimiminen, uralla eteneminen ja menestyminen vaatii myös suomen kielen taitoa. Moni kansainvälinen osaaja työllistyy täällä nimenomaan suomen kielen taitonsa ansiosta. Myös kansainvälisissä tehtävissä voi olla etua siitä, että osaa vähemmän yleistä kieltä, suomea.
Tarkemmat ohjeet kansainvälisille opiskelijoille ilmoittautumista ja sopivan kurssin valitsemista varten löytyvät englanninkielisiltä sivuilta.
Opetustarjonta 2026–2028
Suomi toisena kielenä -sivuaine on kansainvälisille opiskelijoille suunnattu sivuaine, jonka avulla opiskelija voi saavuttaa ja todentaa monipuolisen suomen kielen osaamisen. Sivuaineen suorittaminen antaa pohjan työelämän kielitaidolle ja vahvistaa opiskelijan valmiuksia työllistyä Suomeen. Se on myös vahva osoitus opiskelijan motivaatiosta ja halusta panostaa suomen kielen taitoonsa ja suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Sivuaineen laajuus on 15–25 opintopistettä. Mahdollinen maksimilaajuus riippuu opiskelijan lähtötasosta. Sivuaineen voi suorittaa opiskelija, jonka suomen kielen lähtötaitotaso on 0–B1.
Lue lisää: Suomi toisena kielenä | Aalto-yliopisto
Huomaa merkittävä oleskelulupaa koskeva lakimuutos: Jos olet valmistunut suomalaisesta yliopistosta ja sinulla on suomen tai ruotsin kielen taitoa, voit nyt aiempaa helpommin saada Suomen oleskeluluvan. 8. tammikuuta 2026 alkaen hakijat, jotka ovat suorittaneet Suomessa maisterin-, tohtorin- tai yliopiston kandidaatin tutkinnon ja vähintään 15 opintopistettä suomen tai ruotsin kielen opintoja, voivat saada pysyvän oleskeluluvan ilman, että heidän tarvitsee täyttää vaadittua oleskeluaikaa. Lisätietoja löydät .
Lisätietoa toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeista .
ARTS
BIZ, CHEM, ELEC, ENG, SCI
Aallon yleisten hyväksilukuohjeiden mukaisesti vain pakollisia tai muutoin koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin kuuluvia kieliopintoja voi hyväksilukea korvaamalla. Muita kieliopintoja ei voi hyväksilukea korvaamalla, vaan opiskelija jatkaa kieliopintojaan taitotasoaan vastaavalla opintojaksolla.
Mitä ei hyväksilueta lainkaan?
Metropolia Ammattikorkeakoulun ei hyväksytä korvaamaan Aalto-yliopiston suomi toisena kielenä -opintoja tai kokeita.
Perusteena on, että opintojaksot eivät vastaa Aalto-yliopiston suomen kielen osaamisen osoittamiselle asetettuja arviointi- ja näyttövaatimuksia. Aalto-yliopistossa opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito arvioidaan erikseen, ja arvioinnissa varmennetaan opiskelijan henkilökohtainen osaaminen sekä kirjallisen tuottamisen, suullisen viestinnän että vuorovaikutustaitojen osalta.
Koska opintojaksojen suoritustapa ei mahdollista tutkinnossa edellytetyn kielitaidon luotettavaa ja varmennettua todentamista Aalto-yliopiston käytäntöjen mukaisesti, opintojaksoja ei voida hyväksyä korvaamaan Aalto-yliopiston tutkintoon kuuluvia suomi toisena kielenä -opintoja tai kokeita. Voimassa 1.10.2026 alkaen. Sitä ennen hyväksiluettavien opintojaksojen on oltava suoritettuina 31.8.2026 mennessä, ja hyväksilukuhakemus on jätettävä viimeistään 30.9.2026. Jos opiskelijalla on ennen tätä päivämäärää suoritettu suomalainen korkeakoulututkinto, johon suomen kielen opinnot sisältyvät, tutkinnon perusteella osoitettu kielitaito hyväksytään normaalien käytäntöjen mukaisesti.
Suomi toisena kielenä -opetus Aallossa
Aalto-yliopiston Kielikeskuksen suomi toisena kielenä -opinnoissa opitaan arjessa, opiskeluissa ja työelämässä tarvittavia suomen kielen taitoja. Opinnot innostavat ja rohkaisevat opiskelijaa käyttämään suomen kieltä kaikenlaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osallistumaan ympäröiviin yhteisöihin kieltä käyttämällä. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi. Opiskelija voi suorittaa suomen kielen opintoja alkeis-, keski- ja edistyneellä tasolla. Opiskelija voi saavuttaa B1-kielitaitotason kahden vuoden opiskelun aikana.
Osaamistavoitteet
Aalto-yliopiston Kielikeskuksen suomi toisena kielenä -opinnoissa
- Opiskelija oppii aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi.
- Opiskelija oppii strategiseksi kielenoppijaksi, joka osaa aktiivisesti hyödyntää oppimisympäristöään, resursseja ja erilaisia strategioita kielenoppimisessaan.
- Opiskelija saa valmiudet käyttää suomea ja motivoituu käyttämään kieltä arjessaan.
- Kielitaidon avulla opiskelija integroituu ja voi osallistua ympäröiviin yhteisöihin, esimerkiksi yliopistossa, vapaa-ajan yhteisöissä ja työelämässä, ja voi aktiivisesti vaikuttaa niihin.
Työskentelytapa ja opiskelutaidot
Opinnoissa harjoitellaan ja hyödynnetään erilaisia kielenoppimisen strategioita. Kurssien alussa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja tarkastellaan itselle sopivia tapoja oppia kieltä. Kursseilla hyödynnetään myös luokan ulkopuolista ympäristöä ja erilaisia työkaluja, kuten verkkoalustoja, sovelluksia ja tekoälyä. Opiskelijaa kannustetaan etsimään aktiivisesti kielenkäyttötilanteita omasta arjestaan. Kursseilla hyödynnetään myös opiskelijan omia kieliä ja aiempaa osaamista kielenoppimisen tukena.
Kursseilla keskitytään opiskelijan kannalta olennaisiin tilanteisiin ja teemoihin, joita harjoitellaan aktiivisten ja toiminnallisten oppimismenetelmien, kuten pari- ja ryhmätöiden, avulla. Kurssien aikana voidaan tehdä projektimuotoista työskentelyä, jollaista on esimerkiksi portfoliotyöskentely.
Kursseilla huomioidaan opiskelijoiden erilaiset vahvuudet ja resurssit. Kurssien tavoitteena on luoda myönteinen ja kannustava ilmapiiri oppimiselle sekä tarjota opiskelijoille työkaluja ja harjoituksia, jotka mahdollistavat monipuoliset tavat oppia.
Arviointi
Arviointi on ennen kaikkea oppimisen väline ja tuki. Kielitaidon arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, jotka tukevat erilaisia oppijoita. Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueet: puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Erityisesti painotetaan suullisia taitoja, jotka ovat keskeisiä arjen vuorovaikutuksessa. Arvioinnissa voidaan huomioida myös kulttuurinen osaaminen ja kielenkäytön strategiat.
Opinnoissa hyödynnetään oppimisen tukena jatkuvaa arviointia. Kurssin aikana opiskelija saa jatkuvaa palautetta oppimisestaan opiskelijoille keskeisiin kielenkäyttötilanteisiin liittyvistä tehtävistä. Opiskelijat voivat tehdä kursseilla myös itse- ja vertaisarviointia, jotka tukevat itsenäiseksi oppijaksi kehittymistä. Arvioinnissa painotetaan läpinäkyvyyttä, ja opiskelija voi saada käytetyt arviointikriteerit nähtäväkseen.